Niin outoa!

Olen ollut nyt maanantaista lähtien lähes yksin kotona, vanhempi tytär on ollut paljon iltaisin töissä ja muissa menoissa, muu perhe koirineen on ollut lomailemassa. Ja voi kun on outoa olla vaan hiljaisessa talossa ilman mitään pakollisia kuvioita; ei ruuanlaittoa, koiran ulkoilutusta  yms.
Niin usein on ajatellut, että kunpa saisi olla edes hetken yksin kotona, nyt kun on, ei osaa ollakaan kuinkaan päin.
Olen käynyt salilla pariin otteeseen ja heti ensimmäisenä aamuna nukuin pommiin! Muina öinä en olekaan sitten juuri nukkunut, ilmeisesti siinä pelossa, että sama toistuu!
Eniten nautin kyllä siitä, että ei tarvitse tehdä ruokaa!! Olenkin elänyt salaateilla ja pakkasen antimista.
Eilen tyttäreni teki meille aivan ihanat ja täyttävät Nacho-salaatit.

Ulkoilukelitkin olisi ollut ihan kohdillaan, mutta olen lepuuttanut jalkaani , jota on vaivannut jo pari kuukautta ilmeisesti luupiikki (lääkärin diagnoosi), kohta on lääkekuuri loppu ja helpotusta ei vain tunnu tulevan vaivaan. Todella masentava vaiva! Onko joku päässyt joskus siitä eroon?????

Mukavaa loppuviikkoa ja toivotaan edelleen niitä helteitä, jotka ilmeisesti ensi viikolla olisi tuloillaan...